Olipa kerran kermamunkki

Eräänä iltapäivänä töissä keskustelimme lapsuutemme herkkupaloista, niistä ihanista ruokamuistoista, jotka ovat jääneet mieliimme varhaisilta vuosilta. Ensimmäinen oma ruokamuistoni ovat äidin tekemät hampurilaiset lauantai-iltaisin kerrostalon kellarissa käydyn vuorosaunan jälkeen. Hampurilainen syötiin suodatinpussista aivan kuin se olisi ollut grillin paperikääreessä, hampurilaisen kruunasi pehmeäksi paistetut makeat sipulimadot. Teini-iässä perheen kanssa syöty ruoka vaihtui kavereiden kanssa nautittuihin herkkuihin. Viikonloppu alkoi siitä, kun koulun jälkeen kavereiden kanssa tultiin meille kadun toisella puolella keltaisessa puutalossa sijainneen leipomon kautta. Huovisen Leipomosta sai kaupungin parhaat suklaamunkit, pyöreät, kiiltävät ja parempiin suihin hetkessä katoavat. Ne mutustettiin suoraan pussista oman huoneen lattialla tai pihan keinuissa istuen.

Tampereelta kotoisin olevan työkaverini lapsuuden ruokamuistoon kuuluivat munkit myös, kermamunkit, nokialaisen Lehtosen leipomon mehevät leivonnaiset. Silmät loistaen työkaverini kertoi tarinan siitä, miten heidän ollessa pieniä hänen äitinsä oli töissä Lehtosen Leipomon viereisessä koulussa ja toi perjantaisin kotiin kermamunkkeja. Kotiin tullessa nuo munkit kuulemma tuoksuivat ovelle asti. Muisto mehevistä kermaisista munkeista oli työkaverini mielessä niin vahva, että hän halusi Lehtoselle työharjoitteluun yläasteella ihan vain noiden munkkien takia.

Kahvila-Konditoria Lehtonen on pieni perinteinen lähileipomo, jossa myymälä ja kahvila sijaitsevat leipomon yhteydessä. Yli 50-vuotisella kokemuksella leipovan Lehtosen myyntitiski pursuaa mitä herkullisemman näköisiä makeita herkkuja, munkkeja, viinereitä, pullia, leivoksia ja kakkuja. Tiskin takana olevista hyllyistä asiakas voi valita itselleen mieleisen leivän, joka pakataan paperipussiin kotiin kuljetusta varten. Nelisen vuotta sitten Herra K vei minut ja lapset lauantaiaamiaiselle Lehtoselle, nuori neiti muistelee rapeaa croissanttia ja pillimehua vieläkin. Kotona syödyt croissant-aamiaiset eivät maistu samalta kuin leipomon kahvilassa herkkujen tuoksussa kiireettä nautitut aamiaiset, leipomoissa on omanlaisensa taika. Syntymäpäivänään Herra K ei vienyt työkavereilleen kakkua tai keksejä vaan haki Lehtoselta tuoretta leipää aamukahvipöytään. Lehtosen leipä ja kiireettömän tuntuinen aamiainen oli sitä mitä Herra K halusi työkavereilleen omana päivänään tarjota.

Koska työmatkani kulkee Lehtosen leipomon ohi, sovimme työkaverini kanssa, että perjantaiaamuna yllätämme työkaverimme ja tuon meille töihin Lehtosen kermamunkit, otan munkkeja sen verran enemmän, että työkaveri voi yllättää oman perheensäkin perjantain kunniaksi. Hymyilin leipomon tiskillä jättimäiselle munkkilaatikolle, jonka kondiittori on pakannut minulle valmiiksi. Kerroin, että olen kuullut heidän munkeistaan niin paljon, että oikein hävettää, etten aiemmin ole maistanut sellaista. Rouva hymyili minulle takaisin, ei kuulemma ole ihme, että niistä puhutaan, munkit ovat kuulemma koko Pirkanmaan parhaita. Aivan kuin Huovisen suklaamunkkeja Oulussa, hakevat teinit täällä kermamunkkeja oman viikonloppunsa aloittamiseksi. 

Mmm! Valtavasta kermamäärästä huolimatta jättikokoinen munkki ei ollut äklömakea vaan muhkea, mehevä ja maistuva. Munkkinen, juuri sellainen kuin lähileipomon kysytyn herkun pitääkin olla. Perjantai-iltapäivän kahvilla työkaverimme hymyilivät leveästi, yhden lapsuusmuisto munkeista muuttui todelliseksi kaikille meille. Nekin, jotka laihduttavat tai noudattavat viljatonta tai muuten hiilaritonta ruokavaliota, sortuivat ottamaan puolikkaan katumatta valintaansa jälkeenpäin.