Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain tamperelaisissa kahviloissa syntynyttä

Viime syksyn, talven ja keväänkin melkein istuin lempikahviloissani. Nautin Cafe Europan kansainvälisestä hälinästä, Tallipihan Kahvilan rauhasta, Kahvila Runon lämpimästä ilmapiiristä ja kaikkien noiden kolmen kahvilan erilaisten kanssa-asiakkaiden vaivihkaisesta tutkimisesta. Join kuppitolkulla kahvia läppäri sylissä istuessani ja ympäristöä aistiessani. Katselin, kuuntelin ja annoin ajatuksen lentää, ja sitten kirjoitin ajatukseni koneelle. Inspiroiduin kahviloissa ja sain aiheita tarinoilleni, Novellikokoelma Kahvilan neljälletoista kertomukselle tämän päivän naisten elämästä.

Esikoiskirjani takakansitekstiin on hyvin tiivistetty Novellikokoelma Kahvilan tausta. Ainoa, mitä siitä puuttuu, on maininta kirjan tamperelaisuudesta. Olen kotikaupunkini turisti, vietän päiväni tamperelaisten ihmisten ympäröimänä kaupunkia katsellen ja kuunnellen, aina uusia asioita siitä löytäen. Näiden samojen katujen kahvilat ovat niitä paikkoja, joissa oman aikani nuorten naisten elämästä kertovat fiktiiviset tarinat ovat saaneet alkunsa. Osa Novellikokoelma Kahvilan tarinoista oli kesän ajan esillä erillisinä pöytäkoristeina niissä kolmessa kahvilassa, joissa ne on kirjoitettu sekä Sinisen Huvilan Kahvilassa Töölönlahden rannalla Helsingissä.

Mistä ihmiset kahviloissa sitten puhuvat? Ketään erityisesti vakoilematta tai salakuuntelematta tiedän, että naiset puhuvat tunteistaan, omista fiiliksistään erilaisten asioiden suhteen. Naiset puhuvat ystävistään ja heidän kuulumisistaan ja parisuhteistaan, miestensä tai treffikumppaneidensa tekemisistä. Shoppailusta, sisustamisesta ja rahasta. Omasta työstään, sen eduista tai tylsyydestä ja työkavereista. Sekä sitten haaveistaan - häistä, matkustamisesta, ikuisesta laihduttamisesta. Tietämättä mitä yksinään ikkunapöydässä istunut nainen työkseen teki, sain hänestä ajatuksen kaupan kassasta kertovaan novelliin. Ja kääntämättä päätäni, poimin pätkän takanani istuneen naiskaksikon hääsuunnitteluhuumaa. Erään kahvilan ovella vastaantulleen vanhan rouvan lempeä hymy synnytti kokoelman päättävän novellin "Muistoja" vaikka yhtään tarinaa en juuri tämän rouvan kuullutkaan kertovan. Jatkuva facebook/instagram -päivitysten päivittely, ja sekä oman että toisten elämän tarkastelu kuvien ja statusten kautta, päätyi useampaankin eri tarinaan.

Syksy on ollut jännittävä ja erilainen ujolle kirjoittajalle. Helsingin Kirjamessut, I Love Me -messujen hemmotteluetkot, kaupunkilehti Tamperelaisen juttu ja oman kirjan julkkarijuhlat kaupungin kattojen yllä... Aikamoisiin paikkoihin vaaleanpunainen esikoinen on minut jo vienyt. Mutta missä se kirja itse sitten on? Ainakin puolenkymmenen kotimaisen ja kansainvälisenkin verkkokirjakaupan myyntiluetteloissa, Tampereen Akateemisen kirjakaupan hyllyllä, Pirkanmaan kirjaston hankintalistalla ja uuden Solo Sokos Hotel Torni Tampereen kirjastossa hotellin 17. kerroksessa yhdessä muiden tamperelaiskirjoittajien teosten kanssa hotellin asiakkaiden lainattavissa. Toivottavasti parin viikon päästä kirja on myös mahdollisimman monen joulupukin kontissa paperiin käärittynä valmiina uusien lukijoiden koettavaksi. Yhdestä suuresta unelmastani tuli todellinen, kun näin vaaleanpunaisen kirjan seisovan ryhdikkäänä kaikkien niiden oikeiden kirjojen keskellä, joita itsellekin on tullut kotiin ostettua monta monituista hyllymetriä.

Klikkaamalla alla olevaa kuvaa pääset nettikauppaan, josta Novellikokoelma Kahvilan saa tilattua kätevästi suoraan kotiin vaikka asuisi muualla kuin Tampereella. Kirjan hinta on 12,90€ + postikulut 3,60€. Pehmeäkantinen, 228-sivuinen Novellikokoelma Kahvila on erinomainen joululahja paitsi itselle, myös ystävälle, vaimolle, työkaverille tai tyttärelle vaikka, naisille, jotka rakastavat lyhyitä kepeitä kertomuksia. Jos asut ulkomailla ja haluat tilata kirjan, laita viestiä osoitteeseen kauppa@eevamarialisko.com.