Tampereesta tamperelaisille

Aurinkoinen aamu. Niin kirkas, että silmiin melkein sattuu. Ohi ajavat autot nostattavat sulavan lumen alta paljastuneiden katujen päälle sankan pölypilven. Mietin kurkkuani, sitä miten pöly tarttuu henkeen ja tekee flunssaisen olon. Naurahdan itselleni, olen tulossa vanhaksi. Ennen silmiä särkevä kirkkaus ja hampaissa narskuva katupöly olivat ihanimpia keväänmerkkejä maailmassa, eivät haittatekijöitä niin kuin nyt saan ne mielessäni kuulostamaan. Ryhdistäydyn ja pudistan negatiiviset ajatukset yltäni. Itsehän oikein toivoin aurinkoista aamua! Kenkien korkojen alla rahiseva hiekoitussora ja sininen pilvetön taivas ovat paras mahdollinen aloitus päivälle, sellaiselle, jona voi tapahtua mitä vaan.  
  

Kävelen keskustan halki Finlaysonilta Kehräsaareen ja nautiskelen kiireettömästä aamuhetkestäni. Valossa kylpevästä raatihuoneesta ja Laukontorista, joka vielä pari viikkoa uinuu odottaessaan kalamarkkinoiden avaamaa kesäkautta. Kerrankin olen varannut tarpeeksi aikaa niin, ettei hikipäässä tarvitse paikasta toiseen juosta. Joskus onneksi onnistun.

Kehräsaaressa nousen hissillä ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan radiotoimitukseen ja saan käteeni nostalgisen kupin täynnä täydellistä maitokahvia, parasta, jonka olen pitäkään aikaan juonut. Se, joka aamukahvin radiolla oli keittänyt, saa taputtaa itseään olalle. Erinomaisen onnistunut suoritus! Kuppi kädessäni istuudun Radio 957:n studion tuoliin ja hengitän. Yritän rentoutua ja päästä huolettomaan ”eipä tässä mitään” -fiilikseen. Onneksi toimittajan leveä virnistys on lempeä. Tampereelle omaleimainen keskellä kaupunkia sijaitseva sellutehdas mouruaa ja höyryää ikkunan takana, vaihdamme siitä muutaman sanasen ennen kuin toimittaja näyttää kädellään merkin. 10 sekuntia. Minun pitää aloittaa juonto. Ehkä tämä tästä. Saanhan minä puhua lempiaiheestani. Tampereesta.

 

 
Valokuvia ei koskaan saisi ottaa heti suuren urheilusuorituksen jälkeen, kun jännitys purkaantuu ja posket hehkuvat innostuksesta punaisena. Ei varsinkaan naisista, mutta Radio 957:n Janne Leipijärven kanssa oli kyllä mukavaa jutella sydäntä lähellä olevasta rakkaasta aiheesta

Podcast Radio 957:n aamusta kuunneltavissa täältä >>