Hiljaisen kadun pieni, valoisa kirjakauppa

Pimeänä jouluaatonaaton iltapäivänä Satamakatu on hiljainen, tehtävänä on enää viimeiset kiireettömät jouluostokset. Matkalla parkkihallilta keskustaan tulee kuin tyhjästä vastaan valoisa ikkuna ja ovi, josta on pakko astua sisään, kun muistaa mitä on tästä pienestä putiikista lukenut. Miekkakalapasuuna, uusi ja erilainen kirjakauppa! Vastoin kaikkia jättimäistymisen, keskittymisen, tavarataloistumisen ja liikekeskustumisen sääntöjä pieni kivijalkamyymälä etäällä kaupungin pääkadusta? Sellaista ei kertakaikkiaan voi ohittaa.

 

Sisäänastujaa tervehditään reippaasti, perinteisten kirjojen ystävät ovat tässä digitalisoitumisen maailmassa lämpimästi tervetulleita kauppaan. Vaikka puodin erikoinen nimi ja totutusta poikkeava konsepti voisi muuta antaa olettaa, ei liikkeessä vallitse elitistinen tai alakulttuurinen ilmapiiri. Sisään mahtuu tavallinenkin asiakas. Kirjoja ei kaupan hyllyihin ole lajiteltu aihealueittain, aakkosittain tai edes ajallisesti minkäänlaiseen järjestykseen, ja se tekee valikoimasta mielenkiintoista katseltavaa. Erilaiset elämäkerrat, maailmankirjallisuuden klassikkoteokset, perinteiset lastenkirjat ja kotimaisten pienkustantamoiden uutuudet ovat myyntipöydillä iloisesti vieretysten, siksi kaupasta tarttuu mukaan erikoisempia ostoksia kuin mitä isoista ketjumyymälöistä konsanaan olisi tehnyt. Hyllyjen kirjoja selaillessa kauppias huikkaa kahvitarjouksen. Jos kahvi maistuu, hän mielellään kaataa kupillisen.

Tom Waitsin Swordfishtrombone -albumi, jonka mukaan kirjakauppa on nimetty, on julkaistu samana vuonna kuin vanhempi kauppiasveljeksistä on syntynyt. Useamman vuoden kustannusalalla ja kirjojen yritysmyynnissä toiminut nuori herra ajatteli myyvänsä ylijäämävarastoaan myyntipöydällä ostoskeskuksen käytävällä, mutta päätyi perustamaan kokonaisen kaupan työllistäen näin veljensä samalla. Joulukuun alussa avatun myymälän yllätyksellisen menestyksekkäitä myyntiartikkeleja ovat olleet englanninkieliset kirjat. Hymyilen ja nyökkään, ymmärrän asian vallan hyvin, minullakin on aina silloin tällöin tarve lukea suosikkejani alkuperäiskielellä.

Koska veljeksistä molemmat ovat toimineet dj:nä ja rakastavat kirjojen lisäksi musiikkia, myydään Miekkakalapasuunassa myös musiikkia. Sellaisia levyjä, joista he itse pitävät, levyjä, joita ei muualta välttämättä saa, ei ainakaan helposti eikä Tampereelta. Kaupan nurkassa on nojatuoli, jossa kirjoja saa selailla ja musiikkia kuunnella ilman ostopakkoa tuon aiemmin jo tarjotun kahvikupin kanssa. Hauskaa! Herra K:n kanssa toivomme Miekkakalapasuunan pojille pitkää ja mukavaa kauppiasuraa ja paljon paljon meidän tavoin palveluun tyytyväisiä tulevia kanta-asiakkaita. Palvelua kun ei monessa paikassa tänä päivänä enää saa.

Jos kauppiailta kysyisi musiikki-kirjayhdistelmää talvisia lomailtoja täydentämään, mikähän levy sopisi Novellikokoelma Kahvilan kanssa nautittavaksi?