Gastronomisia nautintoja Laukontorin laiturissa

Kesä on vihdoin täällä, taivas on pitkästä aikaa sininen! Heinäkuu alkoi aurinkoisena ja lämpimänä, ja mikä olisikaan sen parempi, sillä oma lomani starttaa tänään. Kyllä sitä ehtikin jo odotella, auringonpaistetta ja lomaa. Kesäkuu ei valitettavasti tuntunut vielä kesältä kun puistojen nurmikoilla ei voinut istua jätskillä eikä ulkona tarennut syödä edes kotipihassa. Mutta menneitä ei kannata murehtia nyt kun tulevaisuus näyttää ihanasti toisenlaiselta! Sen kunniaksi työrupeaman viimeinen lounas oli ehdottomasti nautittava ulkona. Ja mikäpä kesälounaalle olisikaan parempi paikka kuin torinranta - vaikka Tampereella ei kai Laukontorin rantaa varsinaisesti torinrannaksi taidetakaan kutsua.

 

Tämän kesän ihana uutuus Tampereella on Ratinan suvannon kunnostetut laiturit ja niihin ajetut uudet ravintolalaivat. Paras pala Turkua Tampereella, Aurajoen varren kesätunnelma omassa kotikaupungissa vaikka täällä sitä ei ääneen ihan noilla sanoilla kai kannattaisikaan kuvailla. Erilaisia terassilaivoja on ollut Ratinassa jo edellisenä kesänä, mutta suvannon toiselle puolelle saakka en vielä ole ehtinyt kiertää niitä katsomaan. Laukontorin puoleinen tarjonta on helpompi katsastaa ensin. Vuodesta 1992 saakka asiakkaitaan palvellut Suvilaiva on legendaarinen kesälomaoluen nauttimispaikka, mutta ruokaa sieltä ei taida saada kuin Kalamarkkinoiden aikaan. Onneksi gastronomian sekatyömieheksi itseään tituleeraava Chef Santeri (Santeri Vuosara) on parkkeerannut Suvin viereen Gastrolaiva M/S Tampereen, jonka aurinkoisella kannella lomanaloituslounasta pääsee nauttimaan klo 12 alkaen.

 

Laivaan astuessa katse seikkailee sen ympäristössä. Laiturilla lojuu iso kimppu paksuja vihreitä köysiä, valkoisen laivan katolle on kiinnitetty oranssit pelastusveneet, ne kertovat siitä, että pian 60 vuotta täyttävä laivavanhus seilaa edelleen. Uteliaana katselen ympärilleni, juttelen hetken keittiössä puuhaavan nuoren herran kanssa ja ihastelen vanhaa laivaa. Kiipeän sitten takaisin kannelle nauttimaan kesäpäivästä ulkoilmassa. Aavistuksen öljyntuoksuinen laiva keinuu hieman M/S Tammerkosken parkkeeratessa viereiseen laituriin. Aurinko paistaa, vesi liplattaa, lokit kirkuvat, torilla vallitsee ruuhkainen lomalaisvilinä. Sisämaakaupungin torinrannaksi tunnelma Gastrolaivan kannella istuessa on hämmästyttävän merellinen. Lounasseurakseni saapuvan kummityttöni ja hänen äitinsä istuuduttua pöytään katsonkin ruokalistaa veden äärellä ruokailevan lomailijan silmin.

 

Gastrolaivan erikoisuudeksi on nimetty paikallistapakset, lähitilojen lihasta, kasviksista ja juustoista valmistetut pienet annokset, joiden kautta nautiskelija pääsee makumatkalle ympäri Pirkanmaan. Savusärki-parfait, punajuurta, kirsikkaa ja Lempin ruisleipää. Penttilän bratwurstia, tyrnisinappia ja karpalo-punasipulia. Savujuustoa Mouhijärveltä, hunajamanteleita, karpalohilloa ja spelttinäkkäriä. Mustaamakkaraa ja Poppamiehen Hiidenhilloa. Mmm! Tarjottavan ruoan tamperelaisuutta korostaa myös pääruokalistan kuningasjälkkäri, makea burgeri pariloidusta Pyynikin näkötornin munkista ja Minetti-jäätelöstä. Tulemme Herra K:n kanssa tänne tapaksille jonain kesäisenä iltana, se on samantien varmaa, mutta lounaaksi on helpompi syödä yksi erillinen kokonaisuus.

Ravintolan listalta on mukava valita nautittavakseen sellainen annos, jota muualta ei saa. Merellisissä tunnelmissani minun on helppo päätyä haukiburgeriin, uuteen tuttavuuteen, joka osoittautuu erinomaiseksi valinnaksi. Jokainen suupala on niin täynnä makua, että lounastunnin soisi kestävän ikuisuuden! Ystäväni lounasvalinta oli lämmin fetasalaatti, maku oli myös tämän annoksen kiitellyin osa. Kylmä olut kyytipoikana toimii, toimisi vielä piirun paremmin, jos pullosta saatava pieni olut olisi ollut pirkanmaalaista. Pienpanimoita täällä kyllä riittää, Nokialla on oma vähän suurempikin panimonsa edelleen. Ja kai sitä ihan Tampere -nimistäkin pullo-olutta vielä jostain saa? Laivan kannen yli viritetty punainen aurinkokatos värjää kuvissa lautaset hauskasti pinkeiksi vaikka ihan valkoiset ne oikeasti oli.

Gastrolaivaa voi vuokrata yritys- ja yksityistilaisuuksiin, siellä pääsee nauttimaan stand-up-komiikasta ja järvimaisemistakin, sillä Gastrolaivalla järjestetään kolmituntisia illallisristeilyitä keskiviikosta lauantaihin koko kesän ajan. Matkapahoinvoinnista kärsivänä ihmisenä pidän kuitenkin ruoan ja matkustamisen mieluummin erillään ja nautin aterioinnin ohessa vaihtuvien maisemien sijasta Laukontorin hyörinästä. Eikä se ole mikään pettymys tai harmi, sillä juuri tällaista paikallaan pysyvää, todellisia makuelämyksiä tarjoavaa ravintolalaivaa olin torinrantaan jo salaa toivonutkin.