Kaupunki pukeutuu jouluun, kauppojen näyteikkunat, kadut, ihmisten mielikin tietyllä tavalla muuntuvat jotain mukavaa odottavaksi, hyvää mieltä tarjoaviksi. Joulu on ihanaa aikaa, antamisen ja rakkauden olotila, lämmin ja hymyilyttävä ajanjakso pimeässä talvessa. Minä pidän joulusta, silloin saa avoimesti olla onnellinen ja iloinen. Kotona tuoksuu jo joulu.
Kirjoittaminen ja oman kotikaupunkinsa tutkiminen jäävät joulun valmisteluiden jalkoihin, nyt kotoiluttaa, tekee mieli olla kotona ja tehdä siellä omaa jouluaan. Kaupoissa vihaisina ja pahalla mielellä juoksevat ihmiset kauhistuttavat minua, en ole niitä, enkä halua sellaiseksi muuttua. Oma ostosretkemme oli mukava pieni lauantaikierros ihmisvilinässä, mukavaa yhdessäoloa sekin huumorilla ja kahvihetkillä höystettynä. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä joulusta, sen arvoista ja kaikesta muusta joulunviettoon liittyvästä, minullakin omiini. Siksi olenkin vieraillut useaan otteeseen Keskustorille rakennetulla Joulutorilla, vanhanaikaisella, ihanalla. Se vetää minua puoleensa, en voi ohittaa sitä kaartamatta reittiäni pienen kojukylän mukulakiviraitin kautta.
Torin tuoksuista, äänistä ja tunnelmista minulle tulee mieleen Charles Dickensin satu Ebenezer Scroogesta ja Saiturin joulusta. En tiedä ihan tarkalleen miksi, ehkä luonnon tulet, rauhallinen taustamusiikki, pienet puiset kopit ja käsityömyyjät jouluisine asuineen siirtävät minut mielikuvissani takaisin lapsuuteni koululuokkaan ja niihin joulukuisiin hämäriin aamuihin, kun opettajamme luki tuota tarinaa meille. Ehkä vaimojen haltioitunut ostovimma ja miesten kovasanaiset ja tylytkin yritykset hillitä sitä saa minut ajattelemaan kitupiikkejä. Ehkä joulunhenki on siirtänyt palan vanhaa aikaa keskelle tätä päivää ja Tampereen kaupunkia jotta oppisimme siitä jotain, jotta näkisimme jotain uudella tavalla.
Jokainen tapansa ja taitonsa mukaan, omalla mukavuusalueellaan pysyen juuri niin, että joulu tarjoilee jokaiselle ne omalla tavallaan parhaat palat. Kuka sitoo havukranssit oviin ja portaiden pieliin, kuka rakentaa lumesta patsaita pihalleen. Kuka koristelee pihapuut valonauhoin, kuka istuttaa joulukukat, leipoo piparit ja paistaa tortut, kuka taas askartelee pieniä yllätyksiä läheisilleen. Joulutori edustaa minulle käsillä tekemisen taitoa, rohkeiden ihmisten uskallusta yrittää ja halua tehdä elääkseen sitä mistä eniten nauttii ja ilahduttaa tekemisellään toisten ihmisten päiviä. Rakastan askartelua ja ruoanlaittoa, mutta koskaan en ole ajatellut elää niillä. Vaalin niitä rentouttavina harrastuksinani, pelkään, että ne voisivat muuttua muuksi, jos olemiseni ja elämiseni olisi niistä kiinni. Silti joskus salaa ajattelen, miten ihanaa olisi perustaa ravintola, oma pieni putiikki tai olla yksi noista sadunomaisen Joulutorin myyjättäristä...
Kun lapset nukkuvat, kaivan askartelutarvikkeeni laatikoistaan ja perustan keittiöön tai olohuoneen lattialle
ikioman tonttupajani joka ilta uudelleen. Lämmintä kynttilöiden valoa, mukillinen tuoksuvaa glögiä ja rauhallisia jouluisia lauluja, hyväksyvä hymy herra K:lta. Niistä on minun jouluvalmisteluni tehty. Tänä vuonna ystäväni saavat joulutervehdyksensä saippuan muodossa, eikä minkä tahansa saippuan vaan itsetehdyn Vaaleansinisen talon saippuan, joka samalla on osoitteenmuutosilmoitus:
ITSETEHDYT SAIPPUAT 5 kpl
Tuoksuöljyä (omena, vanilja, appelsiini...)
Kosmetiikkaväriä (vihreä, sininen...)
Muotti
Sellofania, teippiä ja voimapaperia pakkaamiseen
Erilaisia nauhoja, helmiä, nappeja tms. pakettien koristeluun.
- Riippumatta siitä millaisella ja minkä kokoisella muotilla saippuoita teet, jaa puolenkilon valmisssaippuamassapaketti viiteen yhtä suureen osaan saaden näin 100g palasia saippuaa. Noita palasia on helpompi käsitellä kuin kokonaista könttiä.
- Mieti tuoksu, väri ja muotti valmiiksi, sitten kun saippuamassa on sulaa, pitää tekijän olla näpsäkkä ja toimia tehokkaasti, massa nimittäin lähtee jähmettymään nopeasti. Jos laitat saippuan sisään jotain koristeita (kuivahedelmiä tai kukkia, nappeja, helmiä, kahvipapuja, simpukankuoria, kasvinlehtiä, rahoja, tms) tai käytät saippuaan tuntua antamaan esimerkiksi leseitä tai hienoa hiekkaa, kokoa ne valmiiksi esille myös.
- Muotiksi käyvät varsinaisten saippuamuottien lisäksi oikein hyvin myös leivontamuotit, kipsimuotit, puhtaat hiekkakakkumuotit sekä sitten konfettivuoat tai kertakäyttölasit/mukit, jos ne ovat pesukonepesun kestäviä (kuuma massa sulattaa ohuemman muovin). Tulitikkurasioihin ja paperivuokiin massa imeytyy niin ettei saippua irtoa muotistaan ilman roskia ja repimistä.
- Ota sadan gramman pala massaa, pilko se pieniksi paloiksi mikron kestävään kuppiin ja sulata se (n. 40 sekunttia teholla 700W). Kun massa on sulaa, sekoita siihen tuoksu (max 30 tippaa) ja väri (max 8-10 tippaa, muuten saattaa värjätä käsiä) ja mahdolliset tuntulisukkeet. Kaada juokseva massa muottiin ja upota mukaan koristeet, jos niitä olit ajatellut saippuoihisi laittaa.
- Anna jähmettyä rauhassa, viileässä prosessi nopenee. Pakkasessa puolisen tuntia riittää siihen, että saippua irtoaa kauniisti muotista. Anna valmiin saippuan kuitenkin kuivua ennen pakkaamista vielä vähintään yön yli.
- Paketoi saippua sellofaniin tai muuhun muoviin ja sen jälkeen toisenlaiseen paperiin niin ettei saippuamassan öljyisyys pilaa käärepaperia. Koristele saippuapaketit haluamallasi tavalla ja lahjoita ystäville mukavana pienenä joulutervehdyksenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti