tiistai 29. lokakuuta 2013

Ruoka-asema, ruokaa asemalla

Muutama vuosi sitten, asuessani pienessä pesässäni lähellä junarataa, ehdin tottua paaluttamisen, räjäyttämisen ja kaivamisen jatkuviin ääniin, erilaisiin piipityksiin, pamauksiin, töminään, tärinään ja jyrinään. Ensin asema-alueella rakennettiin tunneleita ja sitten koko kaupungin keskustan alla jättimäistä luolaa. Vasta pari viikkoa sitten tajusin miten nuo kaksi erillisinä asioina pitämääni rakennuskohdetta yhdistyvät maan alla: Uuden asematunnelin ja P-Hämpin väliin radan taakse on aivan huomaamattani tehty kokonainen maanalainen ravintolamaailma, minun maailmani!

Rakennustyömaat ovat nyt hiljentyneet ja uudet kohteet muuttuneet osaksi kaupunkilaisten arkipäivää. Uuden parkkiluolan ehdin käydä testaamassa jo keväällä, ja kahta uutta asematunnelia pitkinkin on tullut juostua milloin mihinkin suuntaan junalle kiiruhtaessa, mutta niiden välissä oleva alue oli minulle vielä tuntematon. Samoin kuin pääsy sinne, sillä uuden ruokapaikan nettisivuilla annetut kulkuohjeet jalkaisin olivat kiireessä puhelimen pieneltä näytöltä luettuna erittäin epäselvät. Autolla olisi päässyt melkein ravintola-alueen ovesta sisään uuden parkkihallin kautta, kävelemällä ihan ei. En tiennyt että toista uusista asematunneleista kutsutaan matkatunneliksi ja kulku torimaiseen ruokalaan tapahtuisi sitä pitkin.

Ehdin seisoskella asemalaiturilla ihmettelemässä oikeaa suuntaa aika tovin etsien silmilläni mainintoja maanalaisesta maailmasta aivan turhaan ennen kuin tajusin: Olin ollut väärässä tunnelissa, kylttejä ja opasteita on vain siellä toisessa. Miksi ihmeessä vain siellä? Miksi asemalaiturilla tai aseman ulkopuolella ei kerrota mitä tunneleista löytyy? Onneksi asemalla oli turistineuvonta, ilman heitä en olisi löytänyt perille kotikaupunkini uuteen lounasmekkaan. Paikkaan, jonka tarjontaankaan ei nettisivujen perusteella päässyt etukäteen tutustumaan. Maanalaiset ravintolat taitavat olla niin uusia vielä, ettei niillä ole nettisivuja olemassa. Vaikka vasta nettisivut saavat markkinamiesten mukaan yritykset heräämään henkiin...


Foodstation -nimitys kuulostaa kansainväliseltä. Se kuulostaa vähintääkin pääkaupunkimaiselta, mutta sepä sijaitseekin täällä meillä Tampereella. Se, että torimainen ruokamaailma sijaitsee maan alla, tekee siitä entisestäänkin mielenkiintoisemman. Sitä paitsi Foodstationin toiminta-ajatus tuntuu fiksulta: Ruokailemaan tulevassa porukassa jokainen voi vapaasti valita mistä alueen ravintolasta ruokansa hakee, silti ryhmä voi istua syömään ruokansa samaan pöytään yhdessä. Kun yhden tekee mieli salaattia ja toisen pelkkää jälkkäriä ja kolmannelle maistuisi välillä nakit ja perunamuusi iän ikuisen sushin tai wokin tilalta, on yhteisen lounaspaikan valinta välillä vaikeaa. Muualla, paitsi täällä.

Legendaarinen kebab-ravintola Abu Fuad, amerikkalainen Burger Bar, itämainen Zok Wok, kotiruokamainen Aseman Grilli ja japanilainen Delisushi pitävät huolen ruokailijoiden suolaisen nälästä. Italialainen Minetti-jäätelö ja Jussinhannan leipomon Sweet Bakery vastaavat makean himoon ihanan näköisine tiskeineen. Sweet Bakeryssa tarjoillaan makean lisäksi myös salaatteja ja täytettyjä leipiä. Ravintolakattaus kauniine väreineen ja valaistuine tiskeineen on vakuuttava. Jos tavallisessa yhden idean ravintolassakin kehitän itselleni kolmen annoksen ongelman, on nautittavan lounaan valinta täällä aivan erityisen vaikea.


Päädyimme tällä kertaa ystäväni kanssa samaan ruokapaikkaan, joten tuo "eri ruoka, yhteinen pöytä" -ajatus jäi vielä testaamatta. Mutta koska vasta yksi aseman ruokapaikoista tuli kokeiltua, on asemalle suunnistettava lounastamaan uudestaankin. Ja toisella kertaa se suunnistaminen on huomattavasti helpompaa kun tiedän, että Foodstation sijaitsee keskustasta S-market Pendolinoon vievän tunnelin Tullintorin puoleisessa päässä.

2 kommenttia:

  1. Olen tulossa Tampereelle viikonloppuna, pitääkin testata tämä! Kiitos siis vinkistä :)

    VastaaPoista
  2. Minetti jäätelö, itse en pidä hirveästi. Miten jäätelö minetti voi olla niin kallista

    VastaaPoista