Vanhat tehdasrakennukset, nuo punatiiliset, hallitsevat Tampereen kaupunkimaisemaa. Keskellä keskustan vilinää niistä löytää hauskoja rauhallisia sopukoita, sellaisia paikkoja joissa kaikki kiire tuntuu seisahtuvan paikoilleen samaan tapaan kun aika on seisahtanut niiden rapautuneissa seinissä. Kehräsaari Laukontorin ja Tammerkosken välissä on yksi tällainen seisake, pysähtyneen ajan rauhallinen taikapiiri. Alunperin matalasta särkästä saareksi rakennetun alueen nimi on ollut Neulasaari siellä sijainneen neulatehtaan mukaan. Nimi muuttui Kehräsaareksi kun neulatehdas lopetti toimintansa vuonna 1863 ja paikalle rakennettiin muutamaa vuotta myöhemmin Liljeroosin U:n muotoinen kehruu- ja kutomotehdas sekä värjäämö. Tuo rakennus on paikallaan vieläkin, seisoo komeana yli 110 vuoden jälkeenkin.
Kokonaan teollisuus ei kulmilta ole poistunut, vaikka kutomo- ja kehruutoiminta sieltä lopetettinkin vuonna 1983 ja vanhat tehdastilat muutettiin liikehuoneistoiksi. Kehräsaaressa toimii edelleen pahvitehdas, sen kolina, hurina ja suhina hallitsee Kehräsaaren äänimaisemaa. Jättimäisen tehtaan kyljestä etsijä kuitenkin löytää paitsi toimistoja ja lääkärivastaanottoja, myös ravintoloita, pienen elokuvateatterin ja monia sellaisia putiikkeja, joita ei muualta kaupungista löydä.
Koskikeskuksen puolelta Verkatehtaan Käsi- ja taideteollisuuskeskuksen rannasta Kehräsaareen pääse pientä kävelysiltaa pitkin aivan pahvitehtaan voimalaitoksen patoluukkujen vierestä. Silta johtaa pienelle kujalle ja kuja tunneliin, jonka hämärästä aukeaa pieniä ovia pieniin putiikkeihin, käsityöläisliikkeisiin. Tunnelista löytyy suomalaista muotoilua ja omintakeisia käsitöitä myyvät Pikku Putiikit ja Kehräsaaren piipun vierestä sisäpihalta Maailman kauppa Tasajako, Second Hand Shop Mrs. Robinsson, matkamuistomyymälä Joulupuu sekä Siipiravintola Hook, texmex-tyylillä ruokaa tarjoava Gringos Locos ja huippu-uutuus, Stefan's Steakhouse. Viimeksi mainittua en vielä ole ehtinyt testata, mutta arvostelut siitä ovat olleet loistavia ja paikalla aikaisemmin sijainneessa Taiteilijaravintola Fall'sissa käyneenä tiedän, että tilat ainakin ovat upeat ja kesäterassi koskenrannassa pitkin seiniä kiipeilevine kasveineen todella vaikuttava paikka. Gringos Locosin terassi Kehräsaaren sisäpihalla värivaloineen ja rennon letkeine musiikkeineen on myös kesällä ehdottomasti kokemisen arvoinen.
Käsillätekemisen taika on kai siinä, että tekemisensä lopputuloksen näkee heti, näkee aikaansaannoksensa ja voi olla ylpeä siitä vaikka siitä tulisikin "vähän nyt tämmönen". Käsintehty saa näyttää käsintehdyltä, tehdasmaisen täydelliseen jälkeen ei tarvitse edes pyrkiä. Pienet virheet, rypyt ja rosot tekevät tuotoksesta vaan entisestään kauniimman, omintakeisen ja ainutlaatuisen, aivan uniikin. Joidenkin asioiden kohdalla on vaan ihan eriasia tehdä itse kuin ostaa kaupasta, on mahtavaa nähdä miten roskat, paperinpalat, ylimääräiset kangastilkut ja täysin muuhun käyttöön tarkoitetut pienet tarvikkeet ja niiden pakkaukset taipuvat erilaisiksi esineiksi, säilytyspurkeiksi, korteiksi, koristeiksi ja leikkikaluiksi. Viimeisin villitykseni on nukkekodin kalusteet, haaveissa jo pitkään olleen nukkekodin rakentaminen niin, että lasiovinen musta nelihyllyinen kaappi saa sisuksiinsa kauniit tapetit ja kattokruunut, keittiön, ruokailutilan, wc/kylpyhuone/saunan, aulan, olohuoneen, kirjasto/työhuoneen ja kaksi makuuhuonetta. Huisaa. E&E -askartelupaja toimii iltasin kotona keittiönpöydällä, johon levitellään pensselit, sakset, tussit, liimat, maalit, tilkut, pumpulit, pahvit ja tulitikut. Joka ikinen ilta ideoita toteutettaessa keksitään vaan lisää ideoita, pikkuruisia design-kalusteita syntyy erehdyksen ja onnistumisen kautta ja kaksi pientä suuta hymyilee onnellisena tekemisen ilosta.
Gringos Locosin näkemisestä mulle jäi kutkuttelemaan texmex -olo ja kunnon fajitasannoksen kaipuu. Onneksi sellaisen saa kädenkäänteessä väsästyä, ei tarvitse lähteä lähikauppaa pidemmälle, kaikki tarvittava löytyy helposti. Kesällä fajitakset on mitä parhainta ulkoruokaa - muurikka grilliin lämpenemään, siinä paistelee setin isommallekin porukalle! Fajitasten lisäksi texmex-paikoissa loistava alkupala on nacho plate, sitä en oo Gringos Locosissa valitettavasti saanut, toisaalla kyllä. Kotioloissa se toimii leffamässynä tai ihan iltapalana kahden kesken nautittuna.
FAJITAS4 annosta:
500g kanafileitä
2 punaista paprikaa
1 iso sipuli
2 kynttä valkosipulia
1 pss SantaMaria Fajitas -mausteseosta
1 prk ranskankermaa
1 prk salsaa
1 prk guacamolea
4 tomaattia
kurkkua
jalapenoja
8 kpl tortilla -lättyjä
riisiä neljälle
- Keitä riisit niinku riisit nyt keitetään normaalistikin.
- Pese ja pilko kanafileet, viipaloi paprikat ja sipuli ja silppua valkosipuli. Paista kanoja ensin vähän aikaa yksikseen, lisää sitten kyytiin paprikat ja sipulit. Kun nekin saavat väriä ja pehmenevät hieman, kippaa mukaan mausteseos ja tilkka vettä. Anna seoksen hautua miedolla lämmöllä niin kauan, että riisi viereisessä kattilassa on kypsää. Pilko sillä aikaa tomaatit ja kurkut annoksiin.
- Asettele sitten kaikki esille haluamallasi tavalla. Jokainen ruokailija kokoaa itse omat fajitasannoksensa, kokilta säästyy aikaa vaivaa.
Perushyvä perjantaisetti esimerkiksi, miksei maanantaillekin sopis. Paprikat ois muuten voinu olla erivärisiäkin, keltaisia tai vihreitä tai oransseja. Tai kahta väriä, sillä sais kivasti ilmettä tähän ruokaan. Mutta olipa vaan namia! Seuraavalla kerralla maustetaan itte ilman mitään valmiita sekoituksia ja tehään salsa & guacamolekin tuoreista raaka-aineista. Varaudu ähkyyn.
NACHO PLATE2 hengen annos:
1 pss nachoja (300g) original, bbq, juusto tms.
½ prk salsaa
½ prk juustokastiketta
1 sipuli
2 isoa tomaattia
½ prk jalapenoviipaleita
Kokoa annos vasta juuri ennen tarjoilua (yksi iso annos vaan, siitä napsii molemmat sitten):
- Pilko sipuli ja kuutioi tomaatit ihan pieneksi. Levitä tarjoilulautasen pohjalle kerros nachoja, ripottele päälle sipulia, tomaattia ja jalapenoja ja lusikoi salsaa ja juustokastiketta. Levitä päälle uusi kerros nachoja ja siihen muut lisukkeet.
- Jatka niin kauan kuin aineksia riittää tai kunnes annos on tarpeeksi iso.
Ihanaa sormiruokaa perjantai-illan leffan kaveriksi. Tätä ei vaan voi syödä kovin usein, muuten muuttuu palloksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti