Kana vai susi, joka syö kanat suihinsa?

Pitkään pitkään aikaan ei elämässäni ole ollut sellaisia juhlia, joihin olisi todella pitänyt pukeutua. Pukeutua niin, että on paitsi etiketin mukainen, myös tyylikkäällä tavalla muista erottuva. Enkä tarkoita häissä vieraana olemista vaan pääosan esittäjää päivässä, joka olisi minun. Gaalailta, palkintoseremonia, naamiaiset... Edellisistä todellisista pukujuhlistani taitaa olla aikaa juurikin niin paljon kun on aikaa omista vanhojen tansseistani. Kuusitoista... seitsemäntoista vuotta.

Kun tänä keväänä piti nuorelle herralle hankkia vanhojen päiväksi puku, muistin lapsuudenystäväni sanat muutaman vuoden takaa: "Tuut sitten meille, kun tarvit niin hienoja vaatteita, ettet tiedä mistä niitä muuten saisit". Ihana neuvo, kullan arvoinen. Niin minä menin heille, soitin hänen työpaikalleen ja kuulin, että on ihan normaalia kysellä pukuvuokrausta teatterin pukuvarastolta. Sovittuna päivänä saavuimme Tampereen Työvaen Teatterin lipunmyyntiin ja lipputoimiston nurkassa olevalla puhelimella soitimme puvustamoon. Pukuvarastolle ei kävellä noin vain, pukusuunnittelija tulee noutamaan soittajan lipunmyynnistä ja johdattaa perässään kapeita käytäviä pitkin täpötäynnä väriä olevaan pukuvarastoon.

Smokkeja, frakkeja, hippitakkeja ja juhlamekkoja, epookkiasuja ja naamiaistarvikkeita, kravatteja, kenkiä, hattuja ja peruukkeja - kaikki pestyinä, puunattuina ja ammattilaisen mittatilaustyönä kantajalleen sovittamina. TTT:n pukuvarasto on juhliin valmistujan taivas! Ja mukava on työ puvustamon työntekijällekin, jos juhlija vain hyvissä ajoin ottaa yhteyttä ja käy sovituksessa niin ettei tarvittavien muutostöiden (lahkeiden pidentämisten ja hihojen kaventamisten) kanssa tule kiire.

Ihana ammattilainen, hänen mitattavanaan on kunnia saada olla. Palvelu on rentoa ja ystävällistä, ei ollenkaan niin aristokraattista kuin etukäteen olin kuvitellut sen olevan, oltiinhan nyt kuitenkin yhdessä Suomen suurimmista teattereista. Kutsun meitä auttavaa ammattilaista tietämättömyyttäni puvustajaksi, hän korjaa nauraen, että jos ajattelin tittelin blogiini laittaa, olisi minun hyvä tietää, että teatterimaailmassa puhutaan ennemmin pukusuunnittelijoista, he kun valmistavat suuren osan lavalle nousevista puvuista itse. Asiaa jälkikäteen selvitettyäni puvustajat ovat ilmeisesti niitä, jotka tv-puolella hakevat valmiita vaatteita liikkeistä esiintyjien ylle. Mukava pukusuunnittelija esittelee meille yhden lapsuudenystäväni erikoisimmista rooliasuista ja hihittää sille miten hyvä olen imitoimaan ystävääni. Hymyilen hänen kehuillen, olenhan kasvanut ystäväni kanssa yhtä matkaa samalla luokalla ensimmäisestä luokasta ylioppilaaksi saakka ja aikuiseksi samassa kaupungissa sen jälkeen.

Voi, kuinka komea pitkä, nuorimies juhlapäivänä frakissa olikaan!

Kun tietää, että juhlaan pukeutuessa asu on täydellisesti oikeanlainen eikä naisillakaan takuuvarmasti vastaan kävele toista samanlaista mekkoa, saa rohkeutta hymyillä ja olla oma itsensä. Epävarma juhlapukeutuja on kuin kana, jonka hemaisevat sudet syövät salamana suihinsa, jos kana näyttää näille heikkoutensa. Ammattilaisen opastuksessa kanapukukin on tarkoitettu ja tarkkaan harkittu, huolimatta ennakkoluuloista on lainahöyhenissä välillä oikein hyvä olla.