sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Kreikkalaisia tuoksuja tamperelaisessa keittiössä

Ruoka on rakkauteni, se ei liene monellekaan lähipiiriini kuuluvalle tai matkaani seuranneelle epäselvää. Kipinän erilaisiin ruoanlaittokokeiluihin ihan tavallisessa arkipäivässä voi antaa melkein mikä tahansa eteen sattuva: näkymä, tuoksu, ääni, kuva, sana tai lauseen osa. Rennot lauantait ovat otollisinta maaperää tällaisille sattumuksille, lauantaiaamuna minulle kävi juuri niin. 

Mistä aamulla herätessään tietää, että päivä tulee olemaan rauhallinen ja rento, juuri sellainen kuin vapaapäivän kuuluukin olla? Siitä, että on mahdollisuus laittaa sauna päälle heti aamusta, istua parvekkeella lukemassa lehteä aamuauringossa ja juomassa aamukahvia saunan lämpiämistä odotellessa. Ja siitä, että pitkän ja rauhallisen saunomisen jälkeen ehtii aamupalaa nauttiessaan tsekkailla läpi lauantaiaamun ruokaohjelmatarjonnan. Jo parvekkeella istuessani pöydällä kasvavista yrttipurkeista tuulahti sieraimiini vastakastellun timjamin raikas tuoksu. Tuo tuoksu toi mieleen muistoja, saunassa sitten kertoilin Herra K:lle Kreikan kesäni kokemuksista, tapahtumista 9 vuoden takaa. Kerroin näkemistäni paikoista, marmorisista raunioista ja oliivipuista, kerroin kuumuudesta, kuivuudesta ja erilaisista sattumuksista, tuoksuista ja mieleen jääneistä erityisistä jutuista, joista yllättävän monet jälkikäteen ajateltuina liittyivät ruokaan. Kun saunan jälkeen paahtoleipää mutustaessani televisiosta vielä tuli kuin tarjottimella Makumatkalla Kreikassa, oli tämän lauantain ajatus valmis: Ohjelmassa esitellyn aurinkoisen Ateenan kalatorien sijaan suuntaisimme ostoksille aurinkoisen Tampereen kauppahalliin, emme grillaisi souvlakia, vaan hakisimme kauppahallista lammasta ja nautaa, sipulia, valkosipulia ja tomaatteja stifadoon, kurkkua ja jogurttia tzatzikiin ja oliiveita ja fetajuustoa salata ellanikiin, salaattiin, joka nautittaisiin höyryävää lihapataa odotellessa alkupalaksi muhkean rapeakuorisen maalaisleivän kanssa. Kyytipojaksi valitsisimme Alkosta kevyen mehumaisen kreikkalaisen punaviinin ja retsinaa, joka kruunaisi illallisen. Koska rentona ja rauhallisena vapaapäivänä ei olisi mihinkään kiire, ostosten lomassa voisi kahvitella, käveleskellä ja iloita aurinkoisesta päivästä omassa kotikaupungissa. Näin me teimme vaikka Tampereella olisi kyllä kreikkalainen ravintolakin makumatkailua varten. www.antika.fi

 
Turismini kotikaupungissa ei ole minulle ihan uusi juttu. Tänä päivänä lähestyn Tamperetta pohjoissuomalaisesta näkökulmasta omalla tavallani, tuntien päivä päivältä enemmän ja enemmän kuuluvani tähän kaupunkiin ja olevani osa sitä. Yhdeksän vuotta sitten tein matkaa turistista rethymnolaiseksi, olimme opiskelukaverini kanssa hypänneet kokemuksien kelkkaan ja lentäneet 3000 kilometrin päähän kotirovaniemestä suorittamaan työharjoitteluamme kreetalaisessa matkatoimistossa. Kuukausien kuluessa upea lomaparatiisi haalistui ensin ikäväksi rytöläjäksi likaisine katuineen, kukkuroita myöten täynnä olevine roskalaatikoineen ja romahtamispisteessä olevine taloineen, muuttui rapistuneen moraalin jäämäkolkaksi maailmassa käsittämättömine byrokratioineen ja kovaäänisine ihmisineen ennen kuin nousi sieltä sitten pikkuhiljaa takaisin päin ja jäi muistoihin upeana, pitkän historian omaavana omaperäisenä saarena, jossa vanhat kulttuuriperinteet ovat vahvasti läsnä tässä päivässä. Noihin kuukausiin Kreikassa mahtui valtavasti uutta ja yllättävää, asioita joihin ei kotona ollut kaikkiin osannut etukäteen varautua. Kokemuksiin sekoittui paikallisuutta, ihmisiä ja luontoa, nähtävyyksiä ja arkipäivän asioiden toimittamista kreikkalaisen byrokratian pyörien välissä kuumilla pikkukaduilla. Uusien asioiden oppimista historiallisten tapahtumien avatessa silmiäni kulttuurien erilaisuuden hyville puolille ainaisen arvostelun sijaan.


Opiskelukaveruus toisen nuoren naisen kanssa syveni tapahtumien myrskyissä syväksi ystävyydeksi, 10 neliön yhteinen koti pakotti molemmat hiomaan särmiään ja sovittamaan yhteen kahden hyvin erilaisen neitokaisen maailman. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin tuo toinen nuori nainen on edelleen hyvä ystäväni, yksi niistä kaikkein tärkeimmistä ihmisistä aikuisuutta kohti kulkevassa elämässäni vaikka välimatkaa sittemmin 10 neliön asunnossa kylki kyljessä elämisen tilalle on tullutkin satoja kilometrejä. Joskus me vielä palaamme Kreetalle Rethymnoon, tunnustelemme uudelleen tuon pienen vanhan kaupungin tunnelmaa ja sen tarjoamia kokemuksia ihan paikan päällä. Kreikan kesästä kuluneiden vuosien aikana monille asioille on ehditty nauraa, osalle itkeäkin kun tapahtumia ja muistoja on fiilistelty ajan tuoman etäisyyden turvin. Yksi suuri asia, joka Kreetalla ollessa sai siemenen minussa, oli rakkauteni ruokaan, kiinnostus erilaisten keittiöiden perusteisiin ja eri kulttuurien tunnusomaisiin makuihin. Sittemmin olen ruokamatkaillut mm. Unkarissa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Turkissa ja Thaimaassa, virtuaalisesti lukemattomissa muissakin paikoissa, mutta Kreikka - eurooppalaisen kulttuurin kehto - oli minulle kehto kiehtoviin uusiin kokemuksiin kaikkien aistien kautta.

Aina ei matkoillani seura ole ollut ruokaorientoitunutta ja joskus harmittaakin etten ole pitänyt omasta intohimostani tiukemmin kiinni ja tutustunut eri maiden keittiöihin niin konkreettisesti kuin sain sen Kreikassa ja Thaimaassa tehdä. Noilla vierailuillani sain nähdä miten paikalliset kokit ruokaansa tekevät, mitä raaka-aineita, välineitä ja valmistustapoja he keittiössään käyttävät, mikä tunnelma ja tuoksujen suloinen sekamelska heidän keittiöissään vallitsee. Nyt minulla on ruokaa rakastava ihminen vierelläni ja nautin suunnattomasti pienistä arkea piristävistä ihanista hetkistä keittiössä hänen kanssaan. Rennon lauantain keittiökokeilut eivät siis ole enää vain minun oma yksityinen juttuni, ne ovat osa meidän yhteistä elämää.

Alla on pari helppoa ja kokeiluiden jälkeen todella toimivaksi tuunattua reseptiä, joilla voi tehdä oman pienen makumatkansa Kreikkaan, nauttia kreikkalaisista tuoksuista omassa keittiössään missäpäin maailmaa tahansa. Valitse joko moussaka tai stifado oman mieltymyksesi mukaan, älä yritä molempia kerralla sillä kumpikin on todella täyteläistä ja täyttävää. Nappaa kaupan säilykehyllyltä mukaan purkki viininlehtikääryleiltä (Dolma) ja tarjoile niitä joko alkupaloina salaatin, tzatzikin ja maalaisleivän kanssa tai sitten ruoan kylkiäisenä makumaailmaa raikastamaan. Etsi youtubesta tai spotifystä taustamusiikiksi Mikis Theodorakisia, Sakis Rouvasia, Antiqueta tai ihan vaan sekalaista kreikkalaista musikkia tunnelman kohottamiseksi. Ola Kala (kaikki on hyvin) on ihan ehdoton ruoanlaittohitti kesältä 2002.

MOUSSAKA
6 annosta:

6 isoa perunaa
1 iso munakoiso
2 isoa sipulia
4 kynttä valkosipulia
600g jauhelihaa (nauta/karitsa)
500g tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyreetä
1 kanelitanko
rouhittua mustapippuria
oreganoa
timjamia
1 dl valkoviiniä tai vettä
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
½ l kevytmaitoa
150g parmesan -raastetta
1 muna
oliiviöljyä

- Aloita kuorimalla ja silppuamalla sipulit ja valkosipulit.
- Kuumenna oliiviöljy pannulla, kuullota siinä silppu, sekä rouhittu mustapippuri ja lisää sitten kyytiin jauhelihat ja ruskista ne. Kun jauheliha on saanut värin, kaada mukaan tomaattimurska, tomaattipyree, kanelitanko ja neste. Mausta seos oreganolla ja timjamilla.
- Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä puolisen tuntia, niin kauan kunnes kaikki muukin on valmista.

- Pese ja kuori perunat ja munakoiso, ja viipaloi ne.
- Lado perunat toiselle uunipellille ja munakoisoviipaleet toiselle, sivele niitä kevyesti oliiviöljyllä ja laita ne uuniin 200'C siihen asti, että ne hieman pehmenevät. Jos haluaa, niin munakoison voi itkettää ennen uuniin laittamista, mutta mie en ainakaan oo huomannut kitkeryyttä vastikään käyttämissäni koisosissa, joten jätin suolan kanssa leikkimisen välistä.

- Jauhelihakastike siis porisee ja perunat & munakoisot on uunissa pehmenemässä. Seuraavaksi tehdään bechamel-kastike.
- Lämmitä maito mikrossa vähintään kädenlämpöiseksi ja raasta parmesan-juusto valmiiksi.
- Sulata voi kattilassa ja ruskista siinä kevyesti jauhot koko ajan sekoittaen. Lisää mukaan lämmitetty maito parissa pienemmässä erässä ja sekoita voimakkaasti koko ajan.
- Kun kastike on tasaista, sekoita mukaan 3/4 parmesan-raasteesta ja nosta kattila pois liedeltä. Riko muna lasiin ja hajoita sen rakenne sekoittamalla sitä hetki haarukalla. Lisää muna ohuena nauhana kastikkeen joukkoon.

- Ota perunat ja munakoisot uunista ja kokoa moussaka:
Sivele uunivuoka oliiviöljyllä. Lado pohjalle perunat, sitten munakoisot, kaada päälle jauhelihakastike (josta poistat kanelitangon) ja päällimmäiseksi bechamel-kastike (käytä lusikkaa kaatoalustana musakan päällä, niin kastikkeet eivät sekoitu keskenään). Ripottele päällimmäiseksi loppu parmesan-raaste.
- Hauduta moussakaa uunissa 200'C noin 45 min. Anna vetäytyä hetki uunista otettuasi.

Täydellisen päivän täydellinen päätös. Kaiken vaivan arvoinen ehdottomasti! Mie rakastin tätä Kreetalla, enkä ymmärrä miks en oo pitkään aikaan tehny sitä kotona. Lupaan itselleni laittaa tätä useammin kuin kerran vuodessa. Lampaanjauheliha tässä tekee enemmän makua, mutta nauta käy paremman puutteessa. Jos ei oo ihan varma, sekoitussuhde 50/50 toimii aina. Kreikkalaiset tekevät moussakan annosvuokiin, sellaisiin ihanan kulahtaneisiin savisiin pyöreisiin, yks vuoka on yks annos. Me tehtiin kaikki annokset samaan isompaan pienempien vuokien puutteessa. Ehkä sellaiset täytyis jostain löytää, jos tähän oikein taas hurahtaa.


KREIKKALAINEN SALAATTI

1 reilu ruukku jääsalaattia
1 kurkku
4 tomaattia
½ punainen paprika
1 pkt Patros -fetajuustoa
kevätsipulin varsia
mustia oliiveita
marinoituja valkosipulin kynsiä

- Revi salaatti pohjalle, pilko kurkku siihen seuraavaksi, sitten tomaatit, paprika, kevätsipulin varret, feta ja lopuksi mustat oliivit. Jos haluat laittaa joukkoon marinoituja valkosipulin kynsiä, niin ne mukaan päällimmäiseksi.
- Kastiketta ei tartte, luraus oliiviöljyä ja viinietikkaa terävöittää salaatin maut :)

Nam nam, kreikkalainen salaatti on lisukesalaateista ehdottomasti maailman paras, grillikesän kuningas! Salata Ellaniki on myös helppo ja nätti piknikeväs, kuvassa se on juuri rasiassa valmiina lähdössä mukaan ulkoilmaruokailuun.


STIFADO
4 annosta

½ kg lampaan tai naudan paistilihaa
3-4 rkl jauhoja
½ dl oliiviöljyä
1 dl kreikkalaista punaviiniä
2 valkosipulin kynttä
1 laakerinlehtiä
½ kg pieniä sipuleita
1 kanelitanko
4 neilikkaa
1 oksa rosmariiniä
1 rkl tomaattipyreetä
1 prk tomaattimurskaa
ripaus suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria

- Leikkaa liha isoiksi kuutioiksi. Sekoita jauhot, suola ja mustapippuri sekaisin lautaselle ja pyörittele lihanpalat jauhoseoksessa. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja ruskista lihapalat siinä kevyesti.
- Pilko sipulit rouheiksi neljäsosalohkoiksi ja viipaloi valkosipuli.  Kippaa pintaruskistetut lihat, raa'at sipulit ja valkosipulit uunipataan, kaada päälle punaviini, tomaattipyree ja tomaattimurska ja sekoita. Lisää sitten mukaan mausteet (kanelitanko, laakerinlehti, neilikat, maustepippurit ja rosmariini kokonaisena) ja anna padan hautua uunissa noin 160'C parisen tuntia.
- Poista padasta laakerinlehti, rosmariinioksa ja kanelitanko, sekoita ja anna seisahtaa heti. Tarjoile sitten keitetyn riisin, maalaisleivän ja tzatzikin kanssa ja nauti.

Huumaava tuoksu täyttää keittiön ja koko rappukäytävän padan hautuessa uunissa kasvattaen ruokahalua. Stifado on kreetalainen perinneruoka, sen kanssa nautitaan perinteisesti retsinaa, kreetalaista pihkaviiniä, joka etäisesti muistuttaa valkoviiniä, mutta ei todellakaan ole sitä. Retsinaa joko rakastaa tai sitä vihaa, mikäli asian suhteen on pienintäkään epäilystä, kannattaa toki kokeilla, mutta tarjoilla sitten ruoan valmistuksesta jäänyt loppu pullo kreikkalaista punaviiniä niille, jotka eivät retsinalle lämmenneet. Kreikkalaiset punaviinit ovat keveitä, jopa mehumaisia, ne sopivat helposti niin salaatille kuin tomaattiselle lihapadallekin eivätkä karsasta tzatzikin valkosipulista makua.


TZATZIKI

1 prk turkkilaista jogurttia (250g)
1 kurkku
1 valkosipulin kynsi

- Raasta kurkku karkealla terällä ja valuta se siivilässä tai puristele kunnolla kuivaksi.
- Silppua valkosipulin kynsi  ja sekoita ainekset yhteen. Anna maustua hetki jääkaapissa ja tarjoile sitten kreikkalaisen ruoan kylkiäisenä rapeakuorisen maalaisleivän kanssa.


1 kommentti: