Joko jouluhöpsötyksen saa aloittaa, saahan?

Alle kuukausi jouluun! Kohta on jo joulukuu, ensimmäinen adventti kolkuttelee ovella. Joko saa alkaa jouluhöpsötyksen, saahan, saahan? Tähän saakka olen tyytynyt tekemään torttuja salaa kotona ja ostamaan kaupasta kaikkein punaisimpia omenoita lasikulhoon keittiönpöydälle, ihailemaan valoviikkojen valoja Hämeenkadulla kertomatta kenellekään, että fiilistelen niiden avulla joulua kun maa mokoma on taas niin musta. Hämärän laskeuduttua Kehräsaarikin näyttää silmissäni aika jouluiselta, vähän joulupukin pajakylältä itseasiassa. Toinen paikka Tampereella, josta helposti saa jouluisia mielleyhtymiä hämärässä, on Tallipiha ja sen vieressä oleva Finlaysonin alue. Sieltä löysin tänä vuonna sen ensimmäisen paikan, jossa joululahjojen ajatteleminen tuli ajankohtaiseksi ja oli jo täysin sallittua, toivottuakin jopa. Lunta tai ei, oikeaan talveen kuuluu kolme asiaa: takkatuli, sohva ja tossut. Tai oikeastaan kuusi asiaa, sillä listaa pitää ehdottomasti jatkaa vielä pimeydellä, kirjalla ja lasillisella punaviinillä.

Reinokauppa on ihana pieni putiikki Väinö Linnan aukion sisäänkäynnin vieressä keskellä upeaa vanhaa tehdasmiljöötä. Kaupassa on reinoja vaikka mitä värejä ja kuoseja kaikkein pienimmistä kaikkein suurimpiinkin jalkoihin, on perinteisiä reinoja ja sitten vähän uudempia, eri malleja ja eri artistien logoilla tuunattuja. Ja sitten tarvikkeita tossuparin tuunaukseen itse. Rentojen tossujen tyyliin sopivasti kaupan esillepanot eivät ole niin nöpösen nuukia, ne on tehty reinolaatikkopinoista ja esillä oleviin kappaleisiin saa koskea. Kun katselun alkuun on kaupassa päässyt, ei siitä meinaa tulla loppua! On reino-nojatuolia, reino-torkkupeittoa ja Mielensäpahoittaja -kirjan teemaan tehtyjä karvakaulusreinoja. Yhdessä nurkassa on vanha jukeboksi, jonka ääreen voi istahtaa kuuntelemaan musiikkia. Kaupan seiniä koristaa legendaaristen tamperelaismuusikoiden julisteet, suurimpana ja komeimpana kuva Juicesta. Juicen viimeisen keikan taltiointia saa ostaa Reinokaupasta, Reinokauppa on mukana tukemassa Juicen Kirjaston toimintaa.

 

Vaikka nuorison muutaman vuoden takainen reiskabuumi onkin jo laantunut, toimivat reinot aina. Omakotitaloasujalle reinot ovat loistavat terassikengät kaikkina vuodenaikoina, toisille reinot ovat parhaat mahdolliset työkengät, jopa ambulanssikuskeilla olen nähnyt reinoja jalassaan. Iloiset tossut lämmittävät varpaita ja ilahduttavat työkavereita - meidän toimistossamme vaaleanpunaisia tossuja on jokaisen pöydän alla, kiitos työnantajan joululahjan eräänä vuonna.

Reinoja on ollut niin kauan, että niihin liittyy tärkeitä muistoja. Papalla oli porstuassa portaiden alla reinot, ne jalassaan pappa tuli portaille vilkuttamaan kun autoon pakattuina lähdimme kotia kohti. Reinojen pohjakumin tuoksu tuo mieleeni joulunalusajan työpäivät kenkäkaupassa aikoinaan, reinoja myytiin vain isänpäivästä jouluun. Nokialla haisee joskus reinolle rengastehtaan takia, tossuja siellä ei aikoihin ole enää tehty vaikka Aino ja Reino -niminen pubi kaupungista vielä löytyykin.

Olvi teki Reinosta oluen ja Dammenberg suklaan. Millaisenhan lahjapaketin kaikenlaisesta reinokamasta oikein aikaiseksi saisi...