maanantai 21. maaliskuuta 2016

Minkä väristä on rakkaus?

Kun maassa on vielä paksu valkoinen hanki ja pakkanen paukkuu öisin talvisissa lukemissa, on toisilla jo mielessä kesä, aurinko ja iloiset juhlat. Morsiamet istuvat pöytiensä ääressä ja haaveilevat. Tai oikeastaan eivät enää vain haaveile vaan ovat täyttä häkää toteuttamassa haaveitaan. Listaavat, vertailevat, googlaavat ja soittelevat mahdollisia varauksiaan, tarkastavat messutarjontaa ja etsivät täydellistä pukua, täydellistä kirkkoa, täydellistä hääpaikkaa ja täydellistä menua. Teemasta, väristä ja kukista käydään kiivasta mietintää. Toiset uskovat puhtaaseen, lumivalkoiseen rakkauteen. Toisille rakkaus on hempeää pinkkiä, toisille syvää viininpunaista. Joillekin tuoretta, raikasta, keväisen vihreää. Viime keväänä näihin aikoihin keittiömme pöydälle ilmestyi Herra K:n muistilappu, jossa oli alekkain lista liian pitkään tekemättöminä olleita asioita: Auton korjaus, ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto, saunan oven öljyäminen ja häät. Tuossa järjestyksessä.


 

Toisille parasta häissä on vähintään vuoden kestävät suunnittelu- ja askartelutalkoot, kaikki se juhlaa edeltävä aika, kun ystävien kanssa väkerretään kutsuja ja koristeita, karkkeja, ohjelmia ja ohjeita, ja mietitään liinoja, kynttilöitä, kukkalaitteita ja valokuvatauluja täydellistä päivää varten. Kaikki hääparit eivät kuitenkaan halua rakentaa juhlia alusta saakka itse, eikä kaiken itsetekeminen yllättäen aina ole budjetillisestikaan järkevää. Juhlapaikkoja vertaillessa on tärkeää huomioida mitä kaikkea hinta pitää sisällään. Toisessa paikassa hinta on vain tilavuokra ilman kalusteita, musiikkivälineitä, liinoja, astioita, ruokaa tai kukkasia, kun taas toisessa paikassa hintaan sisältyy kaikki mahdollinen. Pienistä puroista kasvaa iso virta, itsetekemisessäkin. Me Herra K:n kanssa emme halunneet askartelu-, rakentelu- ja järjestelyrumbaa. Omana päivänämme me päädyimme täydelliseen paikkaan täydellisellä ruoalla ja täydellisellä palvelulla, johon kuului viinejä ja konjakkeja lukuunottamatta aivan kaikki. Muu saikin sitten olla ihanan epätäydellistä, juuri niin kuin elämä on. Päivästä tuli meidän näköinen, päivä, joka mukavuudellaan ja hauskuudellaan ei muuttanut yhtään mitään - kaikki kun oli jo sellaisenaan täydellisen hyvä.


 



Vaaleanpunainen kivitalo keskellä Puutammelaa on vanha tuttavuus. Se oli aikoinaan alueen puutalojen keskuudessa harvinaisuus, ainoa kivinen rakennus koko kaupunginosassa. Miksi, sitä ei tiedetä varmasti, mutta tarina kertoo talon omalle perheelleen ja kahdelle muulle perheelle 1920-luvulla rakentaneen miehen olleen muurarimestari, ja rakennusmateriaalin siksi puun sijasta kivi. Vuosia eripuolilla maailmaa asunut pariskunta osti huonossa kunnossa olleen ja jo purkutuomion saaneen talon Tampereen kaupungilta ja remontoi sen entisaikojen loistoonsa uudelleen. Koti pariskunnalle löytyi maatilalta kaupungin ulkopuolelta, joten Villa Sofiasta tuli juhlatalo, joka yhdistää isäntäparin elämän ja maailmalla vietetyt vuodet kotikaupunkiimme ruoan kautta. Siellä me olemme Herra K:n kanssa molemmat viettäneet mukavia hetkiä ja sinne me haluamme palata takaisin vielä kerran, yhdessä, ystäviemme kanssa. Tilaisuus Villa Sofiassa hoitui yhdellä sähköpostiviestillä ja yhdellä suunnittelukäynnillä kaikki: Todella hyvä ruoka hääkakkuineen, kattaus koristeineen, pöytäkukat sekä hääparin ja sulhaspoikien kukat ja valokuvauspaikkakin. Vaikka Villa Sofian hengessä haaveilimme ensin häistä, joissa ruoka kokattaisiin vieraiden kanssa yhdessä ennen ateriointia, päädymme lapsivieraspaljouden takia perinteiseen juhlatapaan ja valitsemme päivän ohjelmaan ruoanlaiton sijasta kaksi muuta rakkauttamme, stand-up-komiikan ja livemusiikin.




Kolmesalisessa yläkerrassa pitkä pöytä jatkuu läpi vanhojen puisten pariovien. Seisovasta pöydästä haetaan alku-, pää- ja jälkiruoka, hääkakun kanssa nautitaan kahvit ja konjakit. Koko talo on meidän käytössämme, alakerran tiiliholvikaton alla aukeaa baari ja tanssiluola päivällisen jälkeen. Ulkona paistaa toukokuinen aurinko, korkealla aidalla ylimääräisiltä katseilta suojattu kaunis piha valkoisine penkkeineen ja pöytineen vihertää jo. Lapset purkavat ylimääräistä energiaansa juoksemalla puiden alla, seinustalla on kahdet lastenvaunut päiväunilla olevine matkustajineen. Tuota päivää on mukava muistella. Keväinen kesä, aurinko, hymyilevät ihmiset - kaunis pieni puutarha, joka kruunasi juhlapaikan. Kaupungissa on hyvin vähän juhlapaikkoja, joissa olisi minkäänlaista pihaa käytettävissä. Monesta paikasta pääsee kyllä ulos kadulle tai parkkipaikalle, mutta jos juhlaan on kutsuttu mukaan lapsia, ei vilkkaasti liikennöityjen katujen läheisyys tunnu turvalliselta.

Kirkko yhteisen työmatkan varrelta, kampaaja se sama, joka kampaa meidät muutenkin, pappi tuttu entisestä työpaikasta ja nykyinen työkaveri nouseva tähti stand-up -komiikassa. Jos olette järjestämässä juhlia tulevalle vuodelle, suosittelen lämpimästi tutustumaan Tilaisuus Villa Sofian mahdollisuuksiin ja kurkkaamaan Koomikkopappi Sampsa Simpasen sivut. Kerran vielä kiitos Villa Sofian Heinille ja Petralle, ja iso kiitos Sampsalle. Kun on pitkään tykännyt käydä kuuntelemassa erilaisia koomikoita, oli unohtumaton kokemus olla stand-up-keikan keskipisteenä ja vinoilun kohteena. Koomikkopappi sopii jutuillaan hääjuhlaan, äärimmäisellä ammattitaidolla muokatut ja esitetyt jutut todella kaikki jollain tavalla liittyivät meihin ja käsillä olevaan juhlaan sukulaisineen.

2 kommenttia:

  1. Ihanan näköiset hääkattaukset! Onnea oikein paljon.

    VastaaPoista
  2. Hei Teresa,

    kiitos! Vanha sanonta "yksinkertainen on kaunista" pitää yllättävän hyvin paikkansa monessa asiassa, tässäkin. Villa Sofia on upea paikka, täynnä ihmisiä ja ääniä se on tunnelmallinen ja lämmin, täydellinen iloisten juhlien viettämiseen :)

    Eeva-Maria

    VastaaPoista