Millainen mies

Perjantai. Vapaa iltapäivä, vapaa ilta, kokonainen vapaa viikonloppu! Luvassa on pari lasia viiniä, hyvää ruokaa ja mukavaa pientä tekemistä yhdessä, vain minä ja minun kotikaupunkini. Myös Herra K tietenkin - ja se on parasta, sillä Herra K:n viehätys ei haalistu ajassa. Se ei ole kulunut hippustakaan, ihailen edelleen kaikkea hillityssä ja ystävällisessä Herra K:ssa, nautin jokaisesta henkäyksestäni hänen seurassaan aivan yhtä paljon kuin alussakin. Herra K on ihmeellinen mies, se ihastus pysyy vaikka moni muu asia ympärillä muuttuukin.

Työpaikkani vaihtui vuosi sitten, nyt muuttui onneksi vain työtila. Pidän työstäni ja uusista tiloista valtavasti, uuden työhuoneeni ikkunasta voin katsella Tamperetta sen kattojen yläpuolella ja inspiraatiota etsiessä miettiä miltä maisema on mahtanut näyttää entisinä aikoina. Työhuoneessani on tehty töitä yli 140 vuotta, jo 1870-luvulla kun paikalla sijainneessa verkatehtaassa kehrättiin, kudottiin, värjättiin ja vanutettiin kankaita tamperelaisten rouvien hameisiin ja takkeihin kauan aikaa sitten.

Kattojen lisäksi ikkunastani näkyy alla virtaava Tammerkoski. Näin syksyisinä päivinä se on mustan ja kylmän näköinen, mutta jos ajatuksissani voisin, ottaisin veneen ja soutaisin koskea ylävirtaan menneisiin vuosiin läpi Takon patoluukkujen, jatkaisin matkaani taaksepäin Hämeensillan alitse ja rantautuisin Frenckellin tehdasalueen eteen. Istuisin rantaan punatiilisen rakennuksen viereen ja kysyisin sen suunnitelleelta arkkitehdiltä vastauksen siihen mitä olen miettinyt jo useamman vuoden ajan, siitä saakka kun työmatkani kulki Satakunnankatua Tuomiokirkonkadulta Kuninkaankadun kulmaan. Miksi Frenckellin tehtaan torni on puolikas? Miksi ihmeessä se on puolikas, mitä puolikkaalla tornilla on aikoinaan tehty? Onko puolikkuus ollut muotia silloin vai mikä on syy sen omituiselle muotopuolisuudelle?

Tornista ei löydy minkäänlaista mainintaa oikeastaan mistään ja siksi meinasin aiemmin jo kallistua siihen ajatukseen, että torni on alkujaan ollut kokonainen ja jostain syystä puolitettu aikojen kuluessa. Mutta sitten löysin vanhan piirustuksen tehdasalueesta ja kas: Jo noissa Tampereen kaupungin arkkitehtina työskennelleen Birger Federleyn vuonna 1904 tekemissä piirustuksissa tehtaan torni on puolikas. Hahaa, mahtavaa! Torni on siis alunperinkin tehty puolikkaaksi! Mutta miksi? Millainen taiteilija tuo Federley on ollut kun tuollaisen erikoisuuden on jälkipolville halunnut jättää? Millainen mies oli aikanaan Birger Federley?

Tarinoiden mukaan myös Birger Federley oli hillitty ja ystävällinen mies. Kuten Herra K, ei Federleykään ole haalistunut ajan kuluessa, sadan vuoden jälkeenkin hänen nimeensä törmää tuon tuostakin Tampereen historiaa tutkiessa. Monet kaupungin katukuvassa tutut rakennukset ovat hänen käsialaansa: Palanderin talo Keskustorilla, Pikilinna Tammelassa ja Laukonlinna Laukontorilla. Vanha kulkutautisairaala Koulukadulla, Nordean ja Säästöpankin nykyiset talot Kauppakadulla ja Aamulehden vanha talo Hallituskadulla. Monen muun talon ohella myös oranssin sävyn saanut Kymmenen miehen talo Hämeenkadun yläpäässä on Federleyn aikanaan suunnittelmaa uusinta uutta. Siinä talossa oli valmistuessaan vesiklosetit joka asunnossa, kaupungin ensimmäiset lämmitettävät kylpyammeet ja palvelusväelle omat porraskäytävät. Se oli hieno talo se.

Federleyn rakennuksista kaksi ovat minulle erityisen rakkaita, ne olivat sitä jo ennen kuin tiesin niiden olevan hänen piirtämiään, jo ennen kuin tunsin Herra K:takaan. Olen katsellut Laivayhtiön taloa Hämeenpuiston päädyssä ja Tuomisen kivimuuria Tuomiokirkon takana kauan, ne ovat olleet yksiä kauneimmista koskaan näkemistäni taloista. Ihailen niiden monitasoisia kattoja, pyöreitä torneja ja kulmia, erikokoisia upeita ikkunoita ja loputtoman mielenkiintoisia yksityiskohtia ja se on kummallista, sillä en muuten hirveästi pidä vihreästä. Tuomisen kivimuurin naapurina on Federleyn entisen yhtiökumppanin ja kollegan, Lars Sonkin, piirtämä Tuomiokirkko, sen kirkon kuvan minä piirsin 7-luokan kuvaamataidon tunnilla ja ihailin sitäkin, mutta tänä päivänäkään en ole käynyt siellä sisällä. Olen istunut puistossa ja katsellut alueen rakennuksia tuntikausia asuessani kirkon naapurissa, mutta en vieläkään ole mennyt kirkkoon sisään. Ehkä tänä jouluna, kuka tietää.

Millainen mies oli Birger Federley, millaisia olivat ne miehet ja naiset, jotka asuivat hänen piirtämiä talojaan? Näytin Herra K:lle kiinteistövälitysfirman sivuilta myynnissä olevan kattohuoneiston Laivayhtiön talossa eilen illalla ja nyökytin päätäni päättäväisenä: Sinne me muuttaisimme sitten kun olisimme vanhoja ja myisimme vanhan ihanan omakotitalomme. Sadan vuoden päästä joku kotikaupunkinsa turisti kulkisi talon ohi ja miettisi samaa kuin minä tänään: Milllainen mies oli Federley ja millaisia ihmisiä on asunut hänen piirtämissään talossa entisinä aikoina. Minä hymyilisin hänelle pilven reunalta ja kuiskaisin, että minunlaisiani, ota siitä selvää.