maanantai 7. helmikuuta 2011

Toisen roska on toisen aarre

Kuka tykkää kirppareista, käsi ylös? Minä, minä! Melkein mikään ei oo parempaa kuin tehdä kierros tutuilla ja uusilla kirpputoreilla, silloinkin kun mitään erityistä ei oikeastaan edes etsi. Kirpparikierros on seikkailu, koskaan ei tiedä minkä pöydän nurkassa odottaa jokin aarre, minkä kulman takaa saa silmiinsä uuden ihanan parin ruusukuppisarjaansa, erikoisen tyynyn sohvan nurkkaan tai mistä hyllystä löytää minkäkin kaunokirjallisen yllätyksen. Aarteita on niin monenlaisia kuin on etsijöitäkin, joskus on tullu hymyiltyä ihan ääneen ystävien kanssa sitä miten erilaiset asiat kukin kierroksillaan bongailee, miten erilaiset esineet kiinnittävät kunkin huomion. Toisen roska on toisen aarre, joku haluaa eroon turhista tavaroistaan ja joku toinen löytää niistä itselleen jotain ihan uutta. Tuntuu hullulta ostaa kaikki kaupasta kalliilla hinnalla kun löytämisen ilon lisäksi kirpparilla säästää selvää rahaa. Kirjat harvoin kuluvat muutamasta lukukerrasta tai astiat useammastakaan käyttövuodesta. Monia hieman aikaa nähneitä tavaroita voi itse fiksailla, tarvikkeitakin siihen saattaa löytää kirpputoripöytien kätköistä.

Tampereella on valtava määrä hyviä kirpputoreja ja ihan keskustassa vielä. Radiokirppis Laukontorinrannassa ja Bonuskirppis Itsenäisyydenkadulla lienee ne perinteisimmät ja tunnetuimmat, mutta Kyttälän Kirppis ja Ilona-shop Satakunnankadulla on molemmat uusia ja laadukkaita, niissä on myyjän kannalta vielä kohtuulliset pöytävuokrat ja palvelu pelaa. Isoissa on toki etunsa, paljon kävijöitä ja siten menekkiä, mutta niin on etunsa pienissäkin: pöydät pidetään siistinä, kirpputorin pitäjät ovat mukavia ja tuntevat myyjänsä ja tuotteensa, hävikki on pienempi ja asiakkaat oikeasti tekemässä löytöjä. Sammonkirppis on ollut loistavien osumien tekokohde, kannattaa ehdottomasti vierailla, jos Kalevaan päin muuten on asiaa.

Kokeilimme ystäväni kanssa ennen joulua kirppareiden kiertämisen sijaan kirpparimyyjänä toimimista. Voi se oli hauskaa! Onhan prosessissa vaivaa eikä se välttämättä maksa itseänsä rahassa takaisin jos jokaisen työtunnin ja kuljetusjärjestelyn euroissa laskee, mutta myytävien tavaroiden valitseminen, lajittelu, hinnoittelu ja listaaminen oli kivaa iltapuuhaa puhumattakaan myyntipöydän esillepanojärjestelystä ja kunnossa pidosta tuon myyntiviikon aikana. Valitsimme omaksi kirppariksemme Satakunnankadulla sijaitsevan Kyttälän kirppiksen pääasiassa sen loistavan sijainnin takia, matkalla töistä kotiin kun tuli helpoiten käytyä katsomassa myyntipöydän tilannetta ja lisäämässä tavaraa vajenneeeseen valikoimaan. Kuuden myyntipäivän tuotto oli lähes 100 euroa yhteensä, kaksi tyytyväistä myyjää pääsi eroon eurolle ja parille hinnoittelemistaan bilevaatteista, laukuista ja kengistä ja muutamista käyttämättä jääneistä kodin tarvikkeista, saivat kaappeihinsa tilaa uusille ihanuuksille. Salaa jäimme muutamana iltana vilkuilemaan pöytäämme tutkivia asiakkaita ja tulimme valtavan iloisiksi ihastuneista ilmeistä ja onnellisista huudahduksista, kun etsijät löysivät omasta pöydästämme jotain itseään miellyttävää pikkujoulupäällepantavaa ja meille turhiksi jääneet tavarat löysivät uudet onnelliset omistajansa.

Alla on linkkilistaa, jonka avulla voi katsastaa Tampereen kirppistarjontaa, jos vaikka sattuisi suunnittelemaan seuraavalle viikonlopulle pientä kierrosta löytöjen tekemisen jännittävään maailmaan:


Näiden myyntipöytäkirppareiden lisäksi kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa ainakin Kierrätyskeskuksen kirppis Koskarin vieressä, UFF:n kirppis Hämeenkadulla Veromodan ja Clas Ohlsonin välissä, Fidan lähetystori Näsilinnankadulla, Pelastusarmeijan kirppis Metsokirjaston vieressä ja SPR:n Kontti -kierrätystavaratalo Lielahdessa. Ja sitten muutamat ihanat erikoiskirppikset tietenkin:


Kirppareiden lisäksi aarteita voi löytää ihan perinteisistä roskista myös. Omiin roska-aarteisiini lukeutuvat erilaiset tyhjät pullot, tölkit, purkit ja purnukat. Hieman mielikuvitusta, maalia, nappeja, helmiä ja rautalankaa, paperia, liimaa, vähän aikaa ja vaivaa, ja ihanat uniikit aarteet ovat valmiit. Mun pieni koti on täynnä mitä kummallisempia tuunauksia, koriste-esineitä, kynttilälyhtyjä, pieniä säilytyspurkkeja ja vähän isompia laatikoita erilaisten askartelutarvikkeiden, keskeneräisten kirjoitelmien ja muiden tärkeiden tavaroiden tallettamiseen. Osa läheisistäni kärsii myös näistä luomisvimman tuloksista, naapurit ovat saaneet kesän aurinkoiset päivät ihmetellä pihalla vanhan talon portailla kuivumassa olleita keskeneräisiä tuotoksia.


Koska kirppareiden kiertely on ihan parasta kunnon tyttöseurassa, haluan lämpimästi suositella erästä jänskää ja vähän erilaista tyttölounaspaikkaa ihan kaupungin keskustassa, josta tuolla ylempänä olikin jo kuva. DeliCioso - ihana pieni amerikkalaistyylinen kahvila Verkatehtaankadulla Tuomiokirkonkadun ja Aleksanterinkadun välissä. DeliCiosossa on ihan mielettömän hyvät täytetyt bakelit (kylmät ja lämpimät), pannukakkuannokset on myös paitsi valtavia niin todella herkullisia eikä hinnat kurita kukkaroa! Älä kävele ohi testaamatta - oikein harmittaa, että itte oon tehny niin monesti aikaisemmin. http://delicioso.fi/

Pancakesit, pancakesit, mmm... Otetaan DeliCiososta mukaan oikein kunnon perinteiset jenkkipannukakut ja nautitaan niitä kotona ittetehtyinä versioina, jos Tampereelle saakka ei pääse tämän kahvilan herkkuja kokeilemaan:

PANCAKES 
- AMERIKKALAISET PANNUKAKUT
6 annosta:

3 kananmunaa
3 rkl fariinisokeria
5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
2 dl maitoa
1 prk kermaviiliä
½ dl voisulaa
voita paistamiseen

- Vatkaa munat ja fariinisokeri kuohkeaksi vaahdoksi, onnistuu ihan käsivispilällä. Sekoita kuivat aineet ensin keskenään, lisää niitä sitten vaahtoon vuoronperään nesteiden (maito, kermaviili, voisula) kanssa sekoittaen taikinan aina välissä tasaiseksi.
- Paista pannukakut pannulla voissa tai öljyssä.

Huomioi paistossa lämpötila! Taikina on koostikseltaan paksua ja jopa vähän semmosta sinkuvaa, pysyy aika hyvin muodossaan isollakin pannulla vaikka mulla ei mitään muotteja ollutkaan. Pancakeseista tulee paksuja kun taikina vielä hieman kuplii ja kohoaa pannulla, joten miedomman lämpötilan pikkasen pidempi paisto antaa paremman lopputuloksen: pinta ei pala eikä sisus jää raa'aksi. Mie pidin hellaa ihan kolmosella sen jälkeen kun olin pannun kerran kuumentanu kuumaksi asti. Paksu pancake on helppo paistaa, sen saa helposti käännettyä eikä se repeile samallalailla kuin suomalaiset ohukaiset.

Oi että nää oli nameja! Ja heleppoja! Oli pakko kokeilla itte kun edellisellä vierailukerralla DeliCiosossa työvuorossa ollu tyttö paisteli pannukakut samalla paistolevyllä edellisen asiakkaan pekoni-munabagelin kanssa ja sai pannarit maistumaan aavistuksen pekonirasvalta. Jäi nautinto vähän puolitiehen silloin vaikka syy ei pannariparkojen ollutkaan. Hedelmäcocktailin, kermavaahdon ja juoksevan hunajan kanssa tarjoiltuna tää oli aikas raikas setti. Banaani ja suklaakastike toimis kans ihan varmasti, samoin vaahterasiirappi ja mustikat (jos niistä tykkää).

Mmm! Yks semmonen reilusta soppakauhallisesta taikinaa tehty isolla pannulla paistettu pancake oli riittävä tarjoiluannos yhdelle, kun sen paloitteli osiin ja kasas täytteiden kanssa kerroksiksi lautaselle. Enempi määrä ois iltahämärässä saattanu alkaa tökkiin - varsinkin jos täytteenä ois ollu suklaa-maapähkinälevitettä tai jotain muuta supermakeaa jenkkijuttua. Blinipannulla paistettuna tai oikeita pancake-muotteja paistaessa käytettäessä pannukakkuja ei tartte paloitella, niitä voi kasata useamman päällekäin ja saada aikaiseksi kauniin pyöreän tornin.

Ehottomasti kokeilemisen arvoinen juttu tämä, suosittelen lämpimästi kaikille, jotka ovat mutkattoman ja maistuvan ruoan ystäviä!

3 kommenttia:

  1. Auts! DeliCioso on suljettu sitten viime visiitin, sitä ei pääse enää kukaan testaamaan :( Voi kakka, se oli omaleimainen ja ihana lisä Tampereen kahvilavalikoimaan.

    VastaaPoista
  2. Sama juttu Rouvapoppasen kanssa. On nettisivujen mukaan lopettanut toimintansa. Harmi. Olisin mennyt :(

    VastaaPoista
  3. Voih, huomasin tuon Rouvapoppasen puuttumisen myös kun tiistaina yritin etsiä sitä vauvaa odottavan ystäväni kanssa. Harmi, todella - samoin kuin se, että ilmeisesti myös Ilona Shop on kadonnut... Mutta kiersimme kaikki muut kirpparit ja muutaman uudenkin. Lielahdessa esim oli ihan hauskan oloinen Jonnan kirppis, uusi ja siisti, kohtuukokoinenkin.

    VastaaPoista